Урок 42

Контрольный урок

KILISEE, KILISEE KULKUNEN HELKKYEN, VÄLKKYEN

Kilisee, kilisee kulkunen
helkkyen, välkkyen.

Näin alkaa eräs joululaulu. Kulkunen on pallomainen metallikello, jonka sisässä oleva kieli liikkuu ja synnyttää iloisen äänen. Ennen kulkusia käytettiin hevosen luokissa talvella, reellä ajettaessa. Hevosen lähestymisen kuuli jo kaukaa, kun kulkunen kilisi.

Sana kilistä — kilisee on ääntä kuvaileva verbi. Siinä oleva i-vokaali antaa vaikutelman pienestä, kirkkaasta äänestä. Jos vaihdamme vokaalia, syntyy muunlaisia ääniä kuvailevia sanoja: kalista — kalisee, kolista — kolisee. Esimerkiksi hampaat kalisevat, kun ihminen tärisee kylmästä, ja tuolit kolisevat, kun ihmiset nousevat istumasta ja siirtävät tuolejaan.

Laulun sanoissa on toinenkin ääntä kuvaileva verbi kilistä-verbin lisäksi: helkkyä. Tätä runollista sanaa käytetään kuvaamaan kirkkaita ääniä, esim, voidaan sanoa, että laulu helkkyy. Tavallisempi synonyymi on helistä — helisee: soitto, laulu, nauru helisee, ja jos vaikkapa suuri auto ajaa talon ohi tai lentokone matalalta talon yli, voivat ikkunalasit helistä tärinän voimasta.

Mutta jos äännämmekin e:n sijasta ä-vokaalin ja sanomme hälistä — hälisee, puhumme melusta: jossakin voi olla hälisevä väkijoukko, lapset hälisevät luokassa opettajaa odottaessaan jne.

Kolmas laulussa oleva sana, välkkyä, ei kuvaa ääntä vaan näkövaikutelmaa. Esine, johon osuu valoa, välkkyy tai välkähtelee. Esimerkiksi valkoiset hampaat voivat välkkyä kuin helmet. Valokin voi välkkyä, jos se ei näy tasaisesti vaan lyhyin väliajoin; tällaista näkymistä sanotaan vilkkumiseksi, esimerkiksi majakan valo vilkkuu. — Valoa ja valon heijastuksia kuvaavia sanoja on runsaasti, esimerkiksi loistaa, hohtaa, kimmeltää, kiiltää, säihkyä, tuikkia jne. Silmät loistavat, lasit hohtavat puhtauttaan, järven pinta kimmeltää auringossa, puhtaat, terveet hiukset kiiltävät, silmät säihkyvät voimakkaasta tunteesta, tähdet tuikkivat.

Suomen kielessä on erittäin paljon sanoja — nomineja, partikkeleita ja varsinkin verbejä — jotka kuvailevat ääniä tai muita aistien avulla havaittavia ilmiöitä. Tällaisia sanoja nimitetään deskriptiivisanoiksi. Nykysuomen sanakirjassa on paljon kaunokirjallisuudesta poimittuja deskriptiivisanoja, mutta vielä runsaamman valikoiman tarjoavat murrenauhoitteet ja suomen murteiden sanakirjan kokoelmat.

Kirjoittajat ja kertojat kuvailevat deskriptiivisanoilla monenlaisia asioita. Seuraavassa muutamia esimerkkejä, jotka Jaakko Sivula on kerännyt eri lähteistä artikkeliinsa »Deskriptiiviset sanat»; artikkeli on ilmestynyt kirjassa Nykysuomen sanavarat (1989).

Nauraminen voi olla monenlaista: nauraja voi kikattaa, hihittää, hohottaa, jopa räkättää tai käkättää. Juokseminen näyttää joskus kipittämiseltä, toisinaan viilettämiseltä; kävely voi olla lampsimista tai löntystelemistä, vanhuksen lyhytaskelista kävelyä voi sanoa köpöttelemiseksi. Ihminen voi istua nököttää ja maata pötköttää, maiskuttaa syödessään, ryystää juodessaan. Usein ilmauksessa on kaksi verbiä: varsinaisen tekemisen ilmaiseva verbi on infinitiivimuodossa ja kuvaileva verbi persoonamuodossa: Lapsi istua nököttää, lapset istua nököttävät.

Ihmisen ominaisuuksia voidaan kuvailla monenlaisilla substantiiveilla. Esimerkkejä: poikanulikka, tytöntyllerö, tolvana, hutilus, nahjus, lörppö jne. Usein tällaiset sanat ovat pejoratiivisia; niitä on käytetty henkilöistä, jotka poikkeavat jollakin tavalla »normista». Toisaalta on myös niin sanottuja hellittelysanoja, joita käytetään esimerkiksi lapsista.

Suomea opiskelevat lukijat törmäävät tällaisiin kuvaileviin sanoihin sekä kirjoja että sanomalehtiäkin lukiessaan. Sanakirjoissa näitä sanoja ei aina ole, ja Nykysuomen sanakirjakaan ei selitä niitä juuri muuten kuin viittaamalla synonyymeihin. Lukijan täytyy päätellä ja arvata itse, minkälaisesta tekemisestä tai olemisesta milloinkin voi olla kysymys. Kun kielitaito karttuu, hän voi verrata uutta eteen tulevaa deskriptiivisanaa aikaisemmin oppimiinsa ja päätellä jotakin sen äänteiden perusteella. Kuvailevien sanojen vokaalivaihtelussa on jonkinlaista säännönmukaisuutta merkityksen kannalta, mutta kaikkea ei kuitenkaan voi selittää systemaattisesti.

Uusia sanoja

KERTAUSHARJOITUKSIA

1. Поставьте слова в скобках в нужный падеж.

Professori Suoninen tutustui (tohtori Smirnov) . Smirnov toimi Suonisen (opas) . Lentokone lähestyi (Moskova) . Nämä kukat tuoksuvat erittäin (hyvä) . Hänen äänensä kuulosti (epävarma) . Maistuuko (sinä) tämä ruoka (hyvä) ? (Minä) tuntuu, että täällä haisee (palanut) . (Minä) on mukava herätä aamulla aikaisin. Näyttää (se) , että tulee sade. Sinä näytät (väsynyt) . Tulin kotiin (väsynyt) . Lasten (vaatteet) ei tarvitse olla kalliita. (Kaikki ihmiset) pitäisi suojella luontoa. Kyllä (te) kannattaa käydä (Joensuu) .

2. Поставьте слова в скобках в нужную форму.

3. Выберите из следующего перечня подходящий послелог и дополните предложения. Продолжите рассказ, употребляя различные послелоги. Послелоги: pitkin, poikki, halki, läpi, myöten, ohi, yli, luo, alla, ympärillä, takana, taakse, takaa, ennen, vastaan, kimppuun.

Punahilkka kulki metsätietä . Häntä tuli susi.
— Päivää, Punahilkka, sanoi susi. Mihin olet menossa?
— Päivää, herra Susi, vastasi Punahilkka. Menen mummoni .
— Missä mummosi asuu?
— Hänen mökkinsä on kolmen suuren tammen . Pääseeköhän sinne tätä tietä ?
— Mene vaan suoraa tietä . Tie kulkee ensin metsän , sitten ojan ja sitten kolmen suuren kuusen . Sano mummollesi terveisiä.
— Kiitos, sanoi Punahilkka ja jatkoi matkaa tietä . Mutta susi loikki suoraan metsän ja suon . Se halusi ehtiä mummon .
— Punahilkkaa. Kun susi tuli mökin , se näki, että mökin oli aita. Susi loikkasi aidan ja piiloutui ensin mökin nurkan . Sitten se kurkisti nurkan ja näki oven olevan kiinni. Susi seisoi vähän aikaa oven ja kuunteli. Todettuaan, että mummo oli yksin, se astui sisään, hyökkäsi mummon ja nielaisi hänet.

4. Употребите подходящее вопросительное слово.

turistit kävivät iltapäivällä? lapset käyttäytyivät täällä? kerroksessa naisten vaatteet ovat? kerrokseen te menette? nimitetään ekaluokkalaiseksi? teille kuuluu? puoleen aiot kääntyä? tähän rakennetaan? televisiossa on uutiset? tämä tehtävä ratkaistaan? noista kahdesta tytöstä haluaisit tutustua? musiikista pidät? kanssa olet neuvotellut asiasta? heräsit tänään niin aikaisin? olet kiitollisuuden velassa?

5. Постройте предложения по образцам.

1) Olen opiskellut suomea jo vuoden (2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10 vuotta). — Vuodessa olen oppinut puhumaan suomea.

2) Voisitko antaa minulle kolme ruplaa (5, 7, 9, 10, 15, 20, 100, 200 ruplaa)? — Minulla ei ole kolmea ruplaa.

3) Hän on työskennellyt lääkärinä melkein kaksi vuotta (5, 7, 9, 10, 15, 18, 20 vuotta). — Hän työskentelee lääkärinä jo toista vuotta.

4) Poikani käy ensimmäistä luokkaa (2., 3., 4., 5., 6., 7., 8., 9., 10. luokkaa). — Poika on ensimmäisellä luokalla.

5) Asun toisessa kerroksessa (3.—15. kerroksessa). — Minun on mentävä toiseen kerrokseen.

6) Tänään on 5. (viides) päivä marraskuuta. — Olen syntynyt viidentenä päivänä marraskuuta. (Tänään on 6. joulukuuta, 8. tammikuuta, 18. helmikuuta, 25. maaliskuuta, 30. huhtikuuta, 1. toukokuuta, 11. kesäkuuta, 15. heinäkuuta, 31. elokuuta, 10. syyskuuta, 28. lokakuuta).

7) Kello on 8. Tulen noin tunnin kuluttua, kello yhdeksäksi. (Kello on 11, 15, 18, 19, 22).

8) Tavaratalo on avoinna 9—21 (yhdeksästä kahteenkymmeneenyhteen), 8—15, 10—22, 11.30—20.30.

9) Kaupungin asukasluku on kasvanut 25 400 hengestä 26 500 henkeen (100 300 — 200 000, 1 850 000 — 2 280 300)
.

6. Поставьте глаголы в скобках в форму целевого инфинитива.

On niin monta syytä pukeutua. Toiset pukeutuvat (menestyä) , toiset koska menestyvät ja kolmannet (olla) kuin muutkin. (Hankkia) elantonsa hänen oli tehtävä raskasta työtä. Havupuu tarvitsee sata vuotta (kasvaa) täyteen mittaansa. Naavat tarvitsevat (menestyä) metsän kosteutta. Heli opetteli kyrilliset kirjaimet (osata) lukea Pietarissa katujen nimiä. Oletteko tehneet mitään (auttaa) heitä? Teemme kaikkemme (auttaa) heitä.

7. Ответьте на вопросы, употребляя временную конструкцию (пассив II причастия).

Mitä teet, kun olet voittanut kilpailun / kun olet palannut matkalta / kun olet syönyt illallisen / kun olet tullut saunasta / kun olet vilustunut / kun olet lukenut läksyt / kun olet suorittanut tentit / kun olet kirjoittanut kirjeen?

8. Дополните предложения глаголами справа, употребляя временную конструкцию (инессив II инфинитива или пассив причастия).

9. Употребите вместо придаточного предложения причастную конструкцию.

a) Uskon, että asiat ovat kunnossa. Kuvittelin, että hän on kaunis nainen. Usein unohdetaan, että flunssa tarttuu helposti. Kukaan ei odottanut, että vieraat saapuvat jo tänään. En ole milloinkaan kuullut, että hän puhuu suomea. Komissio totesi, että jätevedet tappavat kaloja.

b) Monet luulevat, että he pystyvät kesyttämään villieläimiä. Hän toteaa, että hän on ennen kaikkea lääkäri. Heli Virtanen toivoo, että hän valmistuu opettajaksi. Pelkään, että myöhästyn tunnilta. Maija sanoi, että hän on valmis lähtemään kanssani.

c) Kerrotaan, että he matkustavat sukulaistensa luo. Uskotaan, että aseidenriisuntakonferenssi pääsee hyviin tuloksiin. Sanotaan, että suomalaiset ovat ujoja ja hiljaisia. Ilmoitettiin, että juna saapuu asemalle.

d) Hän kertoi, että oli oppinut puhumaan englantia jo koulussa. Mikko kertoi, että oli käynyt kotikylässään. Totesin, että olin ollut väärässä. Neuvottelijat myönsivät, että olivat epäonnistuneet.

e) Sanotaan, että he ovat muuttaneet maalle. Tiedetään, että hän on kirjoittanut nuorena runoja. Kerrotaan, että hän on palannut kotikyläänsä. Kuultiin, että neuvottelijat olivat epäonnistuneet.

10. Преобразуйте причастные конструкции в придаточные предложения.

Heli kertoi viihtyvänsä venäläisten parissa hyvin. Hän kertoi tottuneensa sikäläisiin tapoihin. Hän väittää venäläisten olevan kovin erilaisia kuin suomalaiset. Hän luulee tuntevansa venäläiset hyvin.

Pekka sanoi nähneensä kaiken, mitä täällä tapahtui. Lehdessä kerrotaan eduskuntavaalien lähestyvän. Toimikunta totesi monien eläinlajien hävinneen. Me tiedämme lintujen kärsivän ympäristömyrkyistä. Muistan kuulleeni asiasta jotain. Muistan sinun kertoneen tämän jutun.

Hän myönsi minun olevan oikeassa. Lääkäri totesi potilaalla olevan kuumetta. Hän luulee tulevansa toimeen omin neuvoin. Sanotaan koulun opettavan vain tietoa eikä ajattelua. Sanotaan valtion maksaneen kaikki kulut. Uutisissa kerrottiin Kaukasiassa tapahtuneen maanjäristys. Kirjan toivotaan leviävän myös muihin kouluihin. Ymmärsin häviäväni pelin.