Урок 13

Имперфект

Порядковые числительные от 1 до 10

— Missä sinä olit eilen?
— Kävin konsertissa.

 ◊

— Katsoitko eilen illalla televisiosta suomalaisen elokuvan?
— Katsoin.
— Piditkö siitä?
— Kyllä, pidin. Se oli ihan hyvä.

IMPERFEKTI

Имперфект

puku (puvun) костюм

Verbityyppi 1

Verbityypit 1, 3, 5

Verbityyppi 2

Verbityyppi 4

В финском языке имеется 3 формы прошедшего времени: имперфект, перфект и плюсквамперфект.

Имперфект употребляется тогда, когда действие относится к определенному моменту в прошлом.

Aleksis Kivi syntyi vuonna 1834 ja kuoli vuonna 1872. Hän kirjoitti yhden romaanin ja monta runoa ja näytelmää.

Показателем имперфекта является i, он присоединяется к основе презенса (настоящего времени). Если основа презенса оканчивается на -a/-ä, -e, -i, то этот гласный исчезает перед показателем имперфекта:

Если основа глагола оканчивается на долгий гласный, то перед показателем имперфекта -i, этот гласный укорачивается: saan — sain, myyn — myin, teen — tein.

Если основа глагола оканчивается на дифтонг -uo, -yö, -ie, то при прибавлении -i эти дифтонги меняются на -oi, -öi, -ei (uo + i = oi, yö + i = öi, ie + i = ei): tuon — toin, lyön — löin, vien — vein.

Исключение: käydä — käyn — kävin.

В глаголах 4 типа конечный гласный основы -a/-ä исчезает и перед показателем имперфекта появляется -s: osaan — osasin, pelaan — pelasin, tapaan — tapasin; kerään — keräsin, lepään — lepäsin, tarjoan — tarjosin, siivoan — siivosin.

В имперфекте 3 лица единственного числа нет личного окончания, а форма оканчивается на показатель имперфекта i: toi, vei, halusi, siivosi, auttoi, kulki, odotti.

Обратите внимание: такие глаголы как tietää, tuntea, ymmärtää, lentää, kääntää, löytää, pyytää спрягаются в имперфекте так: tiesin, tunsin, ymmärsin, lensin, käänsin, löysin, pyysin.

Обратите внимание: если в двусложной основе слова и в первом, и во втором слоге есть гласный -a, то перед показателем имперфекта -a переходит в -o: laulan — lauloin, autan — autoin, maksan — maksoin.

LUKUTEKSTI 1

TARINA HÖLMÖLÄISISTÄ

Olipa kerran Hölmölä-niminen kylä, jossa asuivat hölmöläiset. Heidän tyhmyydestään on olemassa monta tarinaa. Tässä yksi.

Kerran hölmöläiset päättivät rakentaa talon. He tekivät ahkerasti työtä. Pian talo oli valmis, mutta se oli aivan pimeä, koska talossa ei ollut yhtään ikkunaa. Hölmöläiset miettivät kauan, miten he saisivat valoa sisään. Lopulta eräs heistä ehdotti: »Jospa toisimme valoa sisään säkillä.» Toinen lisäsi: »Samalla säkillä voisimme viedä pimeyttä ulos.»

Hölmöläiset ihastuivat tällaisesta keksinnöstä. Koko viikon he kantoivat valoa sisään ja pimeyttä ulos, mutta tupa oli yhtä pimeä kuin ennenkin. Hölmöläiset miettivät, mitä he nyt keksisivät. Kerran he näkivät, että viisas Matti kulki kylän ohi. He kysyivät Matilta neuvoa. Matti otti kirveen ja hakkasi seinään ikkunan. Kun hölmöläiset huomasivat, miten valoisaksi tupa tuli, he ihastuivat niin, että hakkasivat pois koko seinän, sitten toisen, mutta kun he alkoivat hakata kolmatta seinää, koko talo hajosi.

Uusia sanoja

LUKUTEKSTI 2

RUNOILIJA EINO LEINON ELÄMÄKERTA

6.7.1878 (kuudes heinäkuuta tuhatkahdeksansataaseitsemänkymmentäkahdeksan) syntyi maanmittari Antti Lönnbohmin ja hänen vaimonsa Anna Lönnbohmin perheen nuorin lapsi, Armas Einar. Myöhemmin hän käytti runoilijanimeä Eino Leino.

Eino vietti lapsuutensa kotona Paltamossa, Kainuussa¹. Hän oppi jo varhain lukemaan ja kirjoittamaan. Kouluun hän meni vuonna 1887. Hän kävi koulua Kajaanissa, Oulussa ja Hämeenlinnassa. Hänestä tuli ylioppilas² vuonna 1895. Hän aloitti opiskelun Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa ja opiskeli siellä pari vuotta.

Pieni Eino kirjoitti ensimmäisen runonsa joulukuussa 1887. Kesällä 1890 isoveli Kasimir Leino — hänkin runoilija — opetti Einolle runotekniikkaa. Syksyllä ilmestyi Einon ensimmäinen painettu runo sanomalehdessä. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa Maaliskuun lauluja ilmestyi vuonna 1896. Eino Leino kirjoitti lyriikkaa koko elämänsä ajan, mutta lyyrinen runous on vain osa hänen laajasta tuotannostaan. Koko ajan hän kirjoitti myös muuta: monta näytelmää, romaania, novellia, esseetä ja pakinaa. Hän käänsi mm. Runebergin tuotantoa ja monta maailmankirjallisuuden klassikkoa. Hän oli myös etevä kirjallisuus- ja teatterikriitikko ja sanomalehtimies. Hän oli aikansa johtava kulttuurihahmo Suomessa.

Leino matkusti laajalti sekä Suomessa että ulkomailla; hän kävi mm. Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Saksassa ja Italiassa.

Leino sairasti elämänsä lopulla monta vuotta, mutta jatkoi kirjoittamista loppuun asti. Eino Leino kuoli 10.1.1926 (kymmenes tammikuuta tuhatyhdeksänsataakaksikymmentäkuusi) Tuusulassa, Helsingin lähellä.

Uusia sanoja

SELITYKSIÄ

1. Кайнуу — область в северо-восточной Финляндии.

2. Hänestä tuli ylioppilas = hän pääsi ylioppilaaksi, suoritti ylioppilastutkinnon. Он стал студентом, т.е. он сдал экзамены в среднем учебном заведении. Глагол tulla в сочетании с элативом употребляется для выражения перехода в другое качество. Напр.: Hänestä tuli insinööri. ’Он стал инженером’. Mikä sinusta tulee isona? ’Кем ты хочешь стать, когда вырастешь?’

DIALOGEJA

— Missä te kävitte?
— Ostoksilla.
— Mitä ostitte?
— Uuden kameran.

 ◊

— Pekka pyysi minulta rahaa. Lainasin hänelle satasen.
— Mihin hän tarvitsi rahaa?
— Hänen piti maksaa puhelinlasku.

 ◊

— Missä olit lomalla?
— Kävin Ruotsissa.
— Menitkö laivalla vai lentokoneella?
— Lensin Tukholmaan. Olin siellä pari päivää ja matkustin sitten junalla Västeräsiin.
— Missä se on?
— Se on Tukholmasta länteen, ei kovin kaukana Tukholmasta. Tulin sieltä sitten taas Tukholmaan junalla ja lensin Helsinkiin.

 ◊

— Missä sinä olit eilen?
— Olin tentissä. Minulla oli Suomen historian tentti.
— Vai niin. No, miten se meni?
— Aika hyvin. Osasin vastata melkein jokaiseen kysymykseen.
— Sehän hyvä. Mitä opettaja kysyi?
— No, esimerkiksi: »Kävivätkö viikingit Suomen rannikolla? Milloin ja miten kristinusko tuli Suomeen? Milloin Suomesta tuli Ruotsin maakunta? Kuinka kuningas Kustaa Vaasa uudisti valtakuntaa? Kuka järjesti Suomen postilaitoksen?» Tenttiin täytyi lukea ajasta, joka alkoi 1000-luvulla ja päättyi 1600-luvulla. Kuukauden kuluttua on tentti autonomian ajasta ja sitten itsenäisyyden ajasta.
— Sinulla on paljon lukemista. Hyvää jatkoa!
— Kiitos.

 ◊

— Sain venäjänkielisen kirjeen Pietarista.
— Ymmärsitkö sen?
— En ihan kokonaan, mutta Leena käänsi sen suomeksi.

 ◊

— Mitä minun täytyisi tehdä? Löysin tämän setelin kadulta.
— Noin iso raha täytyy viedä poliisin löytötavaratoimistoon. Jos kukaan ei kysy sitä sieltä, saat sen myöhemmin itsellesi.

 ◊

— Teidän koiranne söi pihalla minun kanani.
— Kiitos, että sanoitte. Koirani ei saa tänään muuta ruokaa.

Uusia sanoja

JÄRJESTYSLUVUT 1. — 10.

Порядковые числительные от 1 до 10

HARJOITUKSIA

1. Поставьте глаголы в форму имперфекта.

a) Hölmöläiset (rakentaa) talon. Не (tehdä) työtä aamusta iltaan. He (kantaa) valoa sisään säkillä ja samalla säkillä (viedä) pimeyttä ulos. Kerran he (huomata) Matin, joka (katsella) uutta taloa. He (pyytää) Mattia auttamaan heitä. Matti (tehdä) seinään ikkunan. Hölmöläiset (ihastua) .

b) Kun Mikko (tulla) koulusta, hän (syödä) päivällisen ja (juoda) kahvin. Sitten hän (tiskata) ja (siivota) keittiön. Päivällisen jälkeen Mikko (lukea) läksyt ja (lähteä) ulos.

c) Rouva Karlsson (harrastaa) valokuvausta. Kerran hän (kadottaa) kameransa, mutta sitten (löytää) sen.

2. Прочитайте тексты, употребив глаголы в форме имперфекта.

a) Anita ja Riitta suunnittelevat kesälomaa. He haluavat lähteä Mustallemerelle. He päättävät matkustaa lentokoneella. Anita hankkii matkaliput. Lentomatka kestää vain muutaman tunnin. Tytöt ovat Sotšissa kaksi viikkoa, käyvät uimassa, ottavat aurinkoa ja lepäävät hyvin. Iltaisin he kävelevät rannalla ja hengittävät raitista meri-ilmaa.

b) Tiina haluaa olla kirjeenvaihdossa Lenan kanssa. Hän kirjoittaa Lenalle kirjeen, jossa kertoo itsestään ja perheestään. Hän pyytää Lenaa vastaamaan pian. Lena vastaa Tiinan kirjeeseen. Hän kiittää Tiinaa kirjeestä ja lupaa kirjoittaa usein.

3. Ответьте на вопросы, употребляя глаголы в имперфекте. Используйте материалы диалогов.

a) Missä te olitte lomalla? Millä kulkuneuvolla matkustitte?
b) Mitä opettaja kysyi opiskelijalta Suomen historian tentissä ja mitä opiskelija vastasi näihin kysymyksiin? Mitä te itse voitte kertoa Suomen autonomian sekä Suomen itsenäisyyden ajasta?