Урок 36

Причастная конструкция

— Missä Tiina on?
— Hän soitti ja sanoi olevansa sairas.

 ◊

— Paistetaanko lettuja?
— Paistetaan vain, mutta ensin täytyy käydä kaupassa ostamassa maitoa.
— Sinähän sanoit käyneesi kaupassa.
— Niin kävinkin, mutta unohdin maidon.

 ◊

— Miksi et ollut Lailan väitöstilaisuudessa?
— Mitä? Onko Laila väitellyt?
— Etkö sinä tiennytkään? Luulin sinun tietävän asiasta.

 ◊

— Milloin Risto mahtaa palata lomalta?
— Muistan jonkun sanoneen, että hän palaa vasta ensi viikolla.

Uusia sanoja

KERTOVA LAUSEENVASTIKE

Причастная конструкция

Uusia sanoja

Многие глаголы могут иметь в качестве объекта придаточное предложение с союзом että.

Не kertoivat, että he lähtevät lomalle Krimille.
Они рассказали, что поедут в отпуск в Крым.
Muistan, että olen nähnyt hänet jossakin.
Я помню, что видел его где-то.

Такое придаточное предложение может быть заменено конструкцией, в которой вместо глагола-сказуемого выступает генитивная форма причастия. Причастная конструкция может присоединяться в качестве объекта к глаголам со значением ’думать, знать’ и ’говорить’. Напр.: ajatella, luulla, uskoa, toivoa, tietää, ymmärtää, sanoa, kertoa, mainita, todeta.

Выбор причастия зависит от соотношения времени действия в главном и придаточном предложении. Если действие главного и придаточного предложения одновременно или действие придаточного предложения происходит после действия главного предложения, в причастной конструкции употребляется I причастие. Если же действие придаточного предложения происходит до действия главного предложения, в конструкции употребляется II причастие.

Tiedän, että hän tulee. = Tiedän hänen tulevan.
Я знаю, что он придет.
Tiedän, että hän on tullut. = Tiedän hänen tulleen.
Я знаю, что он пришел.

Субъект придаточного предложения выражается в причастной конструкции генитивом или притяжательным суффиксом, который присоединяется к причастию. Если у главного и придаточного предложения один и тот же субъект, в конструкции употребляется притяжательный суффикс. Если же у этих предложений разные субъекты, в конструкции употребляется генитив.

Luulen, että ymmärrän. = Luulen ymmärtäväni.
Я думаю, что я понимаю.
Luulen, että ymmärrät. = Luulen sinun ymmärtävän.
Я думаю, что ты понимаешь.
Mies luuli, että hän (itse) ymmärsi. = Mies luuli ymmärtävänsä.
Мужчина думал, что он (сам) понимал.
Mies luuli, että hän (joku toinen) ymmärsi. = Mies luuli hänen ymmärtävän.
Мужчина думал, что он (кто-то другой) понимал.

Обратите внимание: следующие типы предложений нельзя или не стоит преобразовывать в причастные конструкции:
— отрицательные предложения с союзом että,
— предложения с союзом että, выражающие необходимость,
— предложения с союзом että, выражающие принадлежность (у кого есть что),
— экзистенциальные предложения с союзом että (где есть что).

Luulen, että hän ei tule.
Я думаю, что он не придет.
Hän ilmoitti, että hänen täytyy poistua.
Он объявил, что ему нужно удалиться.
En tiennyt, että sinulla on koira.
Я не знал, что у тебя есть собака.
Opas kertoi, että kaupungissa on sirkus.
Экскурсовод рассказал, что в городе есть цирк.

LUKUTEKSTI

VANHEMPIENI ROMAANI

Arvid Järnefelt (1861—1932) oli suomalainen kirjailija, jonka äiti Elisabet muutti Pietarista Suomeen, kun oli mennyt naimisiin suomalaisen Aleksander Järnefeltin kanssa. »Vanhempieni romaani» (ilmestynyt v. 1928—30) kertoo kirjailijan vanhemmista.

Noin vuoden kuluttua häittemme jälkeen, joulukuussa 1858, mieheni vei minut kaukaiselle matkalle Suomeen. Oliko tarkoituksena muuttaa kokonaan Pietarista ja jäädä Suomeen, vai vielä palata Venäjälle ja asettua Pulkovan observatorioon jatkamaan tähtitieteellisiä tutkimuksia, se asia ei näyttänyt olevan¹ vielä ratkaistu, vaan riippuvan joistakin neuvotteluista mieheni sukulaisten ja erittäinkin² hänen äitinsä kanssa. Kaikissa tapauksissa oli yhtenä tarkoituksena esittää minut omaisille, äidille ja sisaruksille, jotka asuivat Kuopion pienessä kaupungissa, kaukana pohjoisessa Suomessa.

En voinut mieleeni ollenkaan kuvitella niitä mittaamattomia talvisia taipaleita, jotka nyt olivat edessämme. Suomessa olin käynyt vain Uudellakirkolla setä Pjotrin maatilalla, ja vain kesäiseen aikaan. Talvisista maaseutumatkoista en tiennyt mitään. Mieheni kertoi, että sielläpäin ei enää ollut merta, niinkuin Terijoella, vaan oli pitkiä järvenselkiä, jotka olivat jäässä, ja tie oli viitoitettuna pienillä vesoilla, joita kyytimiehen tarkka silmä saattoi yölläkin erottaa toisesta toiseen, niin ettei meidän tarvinnut eksymistä pelätä. Kysymykseeni oliko Suomessa susia, mieheni, joka ei milloinkaan edes leikillään valehdellut, myönsi niitä kyllä voivan siellä olla⁴, mutta sai minut rauhoittumaan vakuuttaen⁵, ettei Suomessa ollut milloinkaan kuultu susien hyökkäävän laumoissa ihmisten kimppuun, niinkuin romaaneissa kerrottiin Venäjällä joskus tapahtuneen.

Uusia sanoja

SELITYKSIÄ

1. Asia ei näyttänyt olevan vielä ratkaistu, vaan (näytti) riippuvan joistakin neuvotteluista.

С глаголами näyttää, tuntua ja kuulua употребляется причастие в генитиве без генитивного субъекта или притяжательного суффикса. Напр.:

Vieraat näyttävät viihtyvän.
Кажется, гости чувствуют себя хорошо.
Tunnut tietävän tästä paljon.
Кажется, я знаю много об этом.
Hän kuuluu saaneen stipendin.
Кажется, он получил стипендию.

2. erittäinkin — в устаревшем стиле обозначает то же, что varsinkin ’особенно’.

3. Pitkät matkat tehtiin diligensseillä.
diligenssi(t) = postivaunut ’дилижанс’

4. ... myönsi niitä kyllä voivan siellä olla ...

Партитивный субъект, присутствующий в придаточном предложении с союзом että, сохраняется и в причастной конструкции.

5. ... mutta sai minut rauhoittumaan vakuuttaen, ... vakuuttaen ’уверяя’ (см. урок 38)

DIALOGEJA

— Kun sinä nyt olet ollut täällä näin pitkään, miten olet viihtynyt meidän venäläisten parissa?
— Kiitos, oikein hyvin. Nyt olen jo alkanut tottua täkäläisille tavoille.¹
— Olemmeko me sitten niin kovin erilaisia kuin suomalaiset?
— Kyllä meissä on paljon erilaista.
— No, mitä esimerkiksi?
— Suomalaiset ovat paljon hiljaisempia ja pidättyväisempiä. Te venäläiset olette niin puheliaita ja seurallisia. Teillä on laulu ja tanssi herkässä². Vakava suomalainen lähtee hitaasti mukaan ilonpitoon. Ja sitten me suomalaiset emme halaile ja suutele niin herkästi kuin te. Lisäksi minulle on syntynyt sellainen vaikutelma, että te pidätte enemmän huolta toisistanne. Suomessa ei ole tapana puuttua muiden ihmisten asioihin, vaikka joskus sillä tavalla voisi auttaa ihmistä.

Uusia sanoja

SELITYKSIÄ

1. Nyt olen jo alkanut tottua täkäläisille tavoille. (Nyt olen jo tottunut käyttäytymään samalla tavalla kuin täkäläiset.)

2. Teillä on laulu ja tanssi herkässä. = Te innostutte herkästi laulamaan ja tanssimaan. (Cp.: Hänellä on itku herkässä. = Hän on herkkä itkemään.)

HARJOITUKSIA

1. Замените придаточное предложение причастной конструкцией.

a) Tiina kertoo kirjeessään, että hän on ollut Moskovassa jo kuukauden. Hän kertoo, että hän on oppinut kulkemaan metrolla. Hän sanoo, että hän on käynyt kuuntelemassa luentoja ja osallistunut seminaareihin. Hän sanoo, että hän on saanut sieltä uusia ystäviä. Hän kertoo, että hän kävelee usein kaupungilla ja keskustelee ihmisten kanssa. Hän uskoo, että hän oppii sillä tavoin puhekieltä. Hän ajattelee, että hän palaa kotiin kielitaitoisena.

b) Muistan, että olen nähnyt hänet jossain. Luulin, että olin löytänyt oikean ratkaisun. Pekka tiesi, että Antti tarvitsee apua. Joku tiesi, että Rantanen on matkustanut ulkomaille. Näin, että sinä seisoit kadunkulmassa ja odotit minua. Luulin, että sinä ymmärrät kaiken. Maija luuli, että matkakumppani haluaa auttaa häntä. Klaus kertoi, että hän on oppinut puhumaan suomea muutamassa kuukaudessa. Hän valittaa, että vitamiinien puute aiheuttaa hänelle unettomuutta. Lääkäri totesi, että olen saanut angiinan. Kuulin, että hän kertoi matkastaan hauskoja juttuja. Toivon, että kaikki päättyy onnellisesti.

2. Употребите вместо придаточного предложения причастную конструкцию.

a) Uskon, että asiat ovat kunnossa. Kuvittelin, että hän on kaunis nainen. Usein unohdetaan, että flunssa tarttuu helposti. Kukaan ei odottanut, että vieraat saapuvat jo tänään. En ole milloinkaan kuullut, että hän puhuu suomea.

b) Kerrotaan, että he matkustavat sukulaistensa luo. Uskotaan, että aseidenriisuntakonferenssi pääsee hyviin tuloksiin. Sanotaan, että suomalaiset ovat ujoja ja hiljaisia. Ilmoitettiin, että juna saapuu asemalle.

c) Monet luulevat, että he pystyvät kesyttämään villieläimiä. Hän toteaa, että hän on ennen kaikkea lääkäri. Heli Virtanen toivoo, että hän valmistuu opettajaksi. Pelkään, että myöhästyn tunnilta. Maija sanoi, että hän on valmis lähtemään kanssani.

d) Hän kertoi, että oli oppinut puhumaan englantia jo koulussa. Mikko kertoi, että oli käynyt kotikylässään. Tiedetään, että hän oli kirjoittanut nuorena runoja. Kerrotaan, että hän oli palannut kotikyläänsä.

3. Замените причастную конструкцию придаточным предложением с союзом että. Употребите предложения в презенсе и перфекте.

Heli kertoi viihtyvänsä venäläisten parissa hyvin. Hän kertoi tottuneensa sikäläisiin tapoihin. Hän väittää venäläisten olevan kovin erilaisia kuin suomalaiset. Hän luulee tuntevansa venäläiset hyvin.

Pekka sanoi nähneensä kaiken, mitä täällä tapahtui. Lehdessä kerrotaan eduskuntavaalien lähestyvän. Toimikunta totesi monien eläinlajien hävinneen. Me tiedämme lintujen kärsivän ympäristömyrkyistä. Muistan kuulleeni asiasta jotain. Muistan sinun kertoneen tämän jutun.

Hän myönsi minun olevan oikeassa. Hän luulee tulevansa toimeen omin neuvoin. Sanotaan koulun opettavan vain tietoa eikä ajattelua. Sanotaan valtion maksaneen kaikki kulut. Luulisi olevan täysin toivotonta odottaa enää. Ymmärsin häviäväni pelin.